Omistajanvaihdoksen vaikutus maalämpöinvestointeihin

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

Laica-projektissa selvitettiin, missä vaiheessa kotitaloasukkaat sijoittavat uusiin energiaremontteihin. Kysymyksenämme oli se, ovatko energiaremontteihin ryhtyjät pitkäaikaisia asukkaita vai taloon juuri muuttaneita “muuttoremonttia” tekeviä kotitalouksia.

Tarkastelimme vanhoihin kiinteistöihin (ei-uudisrakkenuksiin) tehtyjä maalämpöpumppuinvestointeja suhteessa siihen, kuinka kauan kiinteistön omistusoikeus oli jatkunut investoinnin tehneellä henkilöllä.

Kokosimme tiedot Vantaan kunnassa myönnetyistä porareikäluvista vuosina 2011-2014. Lisäksi selvitimme kiinteistörekisteristä kiinteistön omistajanvaihdoksen ajankohdan. Useamman kuin yhden porausluvan tontteja käsiteltiin yhtenä maalämpöpumppuinvestointina. Tämä johti yhteensä 177 kohteen otokseen.

Investoinnit sijoittuivat omistajanvaihdoksen ajankonkohtaan nähden alla olevan kuvaajan mukaisesti.

share of new gshp

Kuvaaja 1. Maalämpöpumppuinvestointien ajankohta suuhteessa kiinteistön omistajanvaihdokseen.

 Kuvaajasta käy ilmi, että ensimmäisen vuoden aikana omistajavaihdoksesta esiintyy selvä piikki maalämpöinvestoinneissa. Tämä tukee hypoteesia siitä, että uusiutuvan energian energiaremontteihin ryhdytään usein muuton yhteydessä.

4-6 vuotta omistajanvaihdoksen jälkeen investointeja on tehty suhteellisen vähän. Tämä saattaa johtua siitä, että maalämmön yleinen hyväksyttävyys oli vielä alhainen näinä vuosina, ja usea talonomistaja päätyi vesikiertoiseen sähkölämmitykseen maalämmön sijasta.

Sittemmin maalämpöinvestointien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on noussut, ja luottamus maalämpöön on vakiintunut omakotilataloasukkaiden keskuudessa.

Lisätietoja: Tutkija Heli Nissilä, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu (etunimi.sukunimi@aalto.fi), puh. 050-4370078

LAICA-hankkeen satoa: Väitös uusiutuvan energian pientuotannosta

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

Kuluttajista on tullut energiamarkkinoilla energian yhteistuottajia

isbn9789526058672Passiiviset energian kuluttajat ovat muuttuneet energiamarkkinoilla aktiivisiksi energian yhteistuottajiksi. Muutoksen taustalla ovat energian pientuotantoteknologiat, jotka muuttavat kotitalouksien roolia energiajärjestelmässä. Uusiutuvan energian pientuotantoteknologioiden, kuten lämpöpumppujen, aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien, käyttö yleistyy kotitalouksissa.

DI Jouni K. Juntunen on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa energian tuottaja-kuluttajien ja pientuotantoteknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä järjestelmien ympärille rakentuneita uudenlaisia yhteistyömuotoja.

– Luottamus uusiin pientuotantoteknologioihin kasvaa vähitellen ja tuotantokapasiteettia kasvatetaan luottamuksen vahvistuessa. Uudet pientuotantoteknologiat tulevat usein lisälähteiksi vanhojen rinnalle, ja yhden uusiutuvan energiantuotantoteknologian käyttö johtaa helposti muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, Jouni K. Juntunen kertoo.

Uudenlaisia energiayhteisöjä internetin keskusteluryhmien pohjalta

Jouni K. Juntusen tutkimus valottaa lisäksi uudenlaisten energiayhteisöjen syntymistä käyttäjätukea tarjoavien internetin keskusteluryhmien pohjalta. Yhteisöt tukevat pientuotantoteknologian käyttöönottoa ja päivittäistä käyttöä sekä käyttäjien innovatiivisia projekteja.

Tässä tutkimuksessa tunnistettiin 192 keksintöä tai muutosta, jotka joko paransivat pientuotantoteknologian järjestelmien tuottavuutta, sopivuutta, käytettävyyttä tai huollettavuutta tai alensivat niiden kustannuksia. Osa käyttäjien tekemistä keksinnöistä on edennyt kaupallisiksi tuotteiksi. Esimerkki tällaisesta on pellettipoltinratkaisu, joka voidaan helposti ja kustannustehokkaasti asentaa olemassa oleviin öljykattiloihin, mikä edistää kotitalouksissa siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan.

– Energiapoliittisten säännösten avulla tulisi tukea järjestelmien riippuvuussuhteiden avaamista ja sellaisten järjestelmien käyttöä, jotka hyödyntävät useita uusiutuvia energialähteitä. Energiajärjestelmien valmistajille tämä tarkoittaa modulaarisuuden ja monikäyttöisyyden merkityksen kasvamista energian pientuotantoteknologioiden kehittämisessä, Jouni K. Juntunen selvittää.

Väitöstilaisuus

DI Jouni K. Juntusen organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja Prosuming Energy – User Innovation and New Energy Communities in Renewable Micro-Generation (Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 17.10.2014 klo 12 (Chydenia-rakennus, Stora-Enso-sali H-324).

Vastaväittäjänä toimii professori Harald Rohracher, Linköping University, ja kustoksena professori Sampsa Hyysalo.

Median ilmaiskappaleita voi tiedustella Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673

Väitöskirjan elektronisen versio ladattavissa Aalto yliopiston sivuilta.

Laaja yritys- ja kuntaverkosto tähtää aurinkoenergiamarkkinoiden kasvattamiseen Suomessa

Julkaistu kirjoittanut kalitius

TIEDOTE 2.9.2014

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on aloittanut yhteistyössä yli 40 yritys- ja kuntakumppanin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Hankkeessa edistetään alan yritysten kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä.

Aurinkoenergia on maailmalla voimakkaasti kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka sopii myös hyvin osaksi suomalaista energiapalettia. Kotimaisten yritysten aktiivisuudesta huolimatta alan kasvu on kuitenkin ollut Suomessa verrattain hidasta.

Projektin vastuullinen johtaja, energia- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta: ”Tavoitteemme on, että hankkeella saadaan aikaan kunnollinen sysäys alan liiketoiminnan kehittymiseksi. Kansainvälisesti hajautetut energiajärjestelmät ovat voimakkaasti kasvava ala, jossa suomalaisella osaamisella on paljon mahdollisuuksia. Nyt kuitenkin vienti kangertelee, koska kotimarkkinat kehittyvät liian hitaasti ja vientirahoitusta on vaikea saada. Nykymaailmassa yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittäminen ei enää riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osapuolet: yritykset, viranomaiset, poliittiset päättäjät ja kansalaiset.”

Suomessa tarvitaan eri osapuolten yhteisponnistusta sellaisten toimintamallien kehittämiseksi, joiden avulla nykyisiä markkinakasvun esteitä voidaan ratkaisevasti madaltaa. Aalto-yliopiston koordinoimassa hankkeessa luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden, suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö- ja rahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Tutkimusprojektissa hyödynnetään käytäntö- ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä toimintaympäristön haasteiden tunnistamiseksi sekä dialogimenetelmiä ratkaisujen edistämiseksi. Kaikki keskeiset tahot kutsutaan mukaan vuoropuheluun.

Projektin vetäjä Karoliina Auvinen toteaa: ”Kotimarkkinoiden edistäminen on hankkeessa tärkeässä asemassa, koska kotikenttä on yrityksille tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi. Aurinkoenergiaa edistämällä voidaan myös vauhdittaa älykkäiden energiapalveluiden käyttöönottoa, rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja muita kuluttajalähtöisiä energiaratkaisuja.”

Markkinoiden luominen aurinkoenergialiiketoiminnalle -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tapahtumia ja tuloksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

Uusia kumppaneita otetaan vielä mukaan hankkeeseen syyskuun ajan. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä projektin yhteyshenkilöihin.

Lisätietoja:

Projektin johtaja, professori Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi; puh. 040 353 8242
Projektinvetäjä, DI Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen(at)aalto.fi, puh. 050 462 4727

LAICA-hankkeen interventiona kehitetty aurinkopaneelien yhteistilaus

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

LAICA-hankkeessa työskentelevä Syken suunnitteluinsinööri Pasi Tainio on kehittänyt nerokkaan intervention. Aurinkopaneelien yhteishankinnalla säästetään paneelien hankinta- ja asennuskustannuksissa ja paneeleja hankkivat kotitaloudet ja kunnat hankkivat yhdessä tietoa ja saavat toisiltaan tukea hankintaan.

Tutkimuskohteena omistajavaihdokset talon elinkaarella

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

Laica-hankkeessa käynnistyy syksyllä 2013 tutkimus, jonka kohteena on omistajavaihdokset talon elinkaarella. Haemme haastateltaviksi pääkaupunkiseudun pientalomarkkinoilla toimivia kiinteistönvälittäjiä sekä vanhempaan pientaloon muuttaneita kotitalouksia, jotka ovat asuneet talossa ainakin yhden lämmityskauden.

Tutustu tutkimushankkeeseen tarkemmin täällä.

Nuukuus – eilispäivän ruokaa ympäristöpolitiikan pitopöytään?

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

Mikko Jalas ja Jenny Rinkinen ovat tutkineet kuluttamista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämän päiväkirja-aineiston pohjalta. Oheisessa tekstissä he pohtivat päiväkirjoissa esiintyvää nuukuutta ja sen mahdollisuuksia ympäristöpolitiikan perustana. Päiväkirjoissa nuukuus ei ole kitsastelua vaan aktiivista ja merkityksellistä toimintaa sekä ihmisen ja luonnon keskinäisen riip­puvuuden tunnistamista.

Nuukuus – eilispäivän ruokaa ympäristöpolitiikan pitopöytään? Jalas, Mikko & Rinkinen, Jenny teoksessa Tuula Helne ja Tiina Silvasti (toim.) Yhteyksien kirja, Kela, Helsinki. (2012)

Kirjoitus julkaistiin Kelan toimittamassa Yhteyksien kirjassa, jossa ekososiaalista hyvinvointia käsitellään monesta näkökulmasta. Tutustu Yhteyksien kirjaan täällä.

Jenny oli kirjoituksen tiimoilta haastateltavana Ylen aamu-tv:ssä 17.1.2013. Katso haastattelu Yle Areenasta.

 

LAICA – Paikalliset hyvät ideat, keksinnöt ja käytännöt energiansäästössä ja uusiutuvan energian käytössä

Julkaistu kirjoittanut laicahanke

LAICA on nelivuotinen tutkimushanke, jossa arvioidaan kansalaisten roolia energiansäästön ja uusiutuvan omatuotannon ratkaisuissa, niiden muokkaamisessa, leviämisessä ja istuttamisessa paikallisiin tarpeisiin.

Meitä kiinnostaa erityisesti:

  • Mitkä ovat energiainnovaatioiden lähteitä ja virikkeitä
  • Millaisia asukkaiden hyvät energiaratkaisut ovat ja miten ne leviävät?
  • Miten voimme edistää ratkaisujen leviämistä käyttäjältä toiselle?
  • Miten voimme kehittää ilmastopolitiikkaa asukaslähtöisemmäksi?

Hankettamme rahoittaa Suomen Akatemia. Hanke päättyy vuonna 2014. Toimimme yhteistyössä muun muassa Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeen kanssa.